Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen

Munasolun irtoaminen eli ovulaatio on naisen hedelmällisyyden kannalta keskeinen tapahtuma. Tavallisesti munarakkula kypsyy kaksi viikkoa, minkä jälkeen rakkula puhkeaa ja munasolu irtoaa. Munarakkulan paikalle kehittyy keltarauhanen, joka toimii kaksi viikkoa, jos raskaus ei ala. Keltarauhasen surkastuessa alkaa kuukautisvuoto. Ovulaatio tapahtuu siis keskimäärin kerran kuukaudessa.

Kuukautiskierron aikana hypotalamus, aivolisäke ja munasarjat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Aivoissa sijaitseva hypotalamus erittää pulsseittain säätelyhormoni GnRH:ta (Gonadotrophin Releasing Hormone), joka saa aivolisäkkeen muodostamaan ja erittämään sekä FSH:ta (follikkelia stimuloiva hormoni) että LH:ta (luteinisoiva hormoni). FSH:ta ja LH:ta kutsutaan yhteisellä nimellä gonadotropiinit. FSH vaikuttaa munarakkulan kasvuun ja kehittymiseen. LH saa aikaan munasolun lopullisen kypsymisen ja ovulaation sekä tukee keltarauhasen toimintaa.

Munasarjat tuottavat kuukautiskierron aikana tärkeitä hormoneja, kuten steroidihormoneihin kuuluvaa estradiolia ja keltarauhashormonia eli progesteronia. Munasarjan tuottamat hormonit säätelevät monimutkaisen palautejärjestelmän avulla hypotalamuksen ja aivolisäkkeen toimintaa. Estradioli ja progesteroni valmistelevat kuukautiskierron aikana kohdun limakalvoa raskautta varten.